Uuden blogin alkusanat on lausuttu. Löytyy osoitteesta: http://willicon.blogspot.com/

 

Tänä iltana uusin lisä jatkettuun laumaamme syntyi Siru Heinosen luona, Haapaniemellä. Flick Flack de Chimindoan kolme poikaa ja seitsemän tytärtä syntyivät ennätysnopeassa tahdissa (en tiedä, minkä ennätyksen rikkoivat, mutta pakkohan tuossa jonkun synnytysnopeusennätyksen on ollut rikkoutua - sellaista vauhtia Flicky plussapallojensa kanssa piti). Pennuista kahdeksan on mustia ja kaksi "vääränväristä" - ne pakolliset tervuerenit, sukulaisuus velvoittaa näet.

Ipskut voivat hyvin, mamsu samoin. Mulla täällä satojen kilometrien päässä pentulaatikosta on sanoinkuvaamattoman onnellinen ja rauhallinen olo. Työnimellä Choni kulkeva pikkutassu on yhdeksäs omistukseeni tuleva koira, seitsemäs belgianpaimenkoirani ja jonakin päivänä toivottavasti ainakin yhden Willicon pentueen äiti. Sitä ennen se kuitenkin saa kasvaa aikuiseksi - suureksi ja kauniiksi kuin vanhempansa. Onnittelut Sirulle täydestä kympistä! *korkkaa juhlan kunniaksi aiemmin illalla kaupasta ostamansa Bulmers Originalin (englantilaisen omenasiiderin)* :)

Vietimme miellytt�v�n viikonlopun kissan�yttelyss� kotikaupungissamme Porvoossa, jossa j�rjestettiin Pohjoismaiden ensimm�inen Tica-s��nn�ill� k�yty kissan�yttely. Lauantaina olin vain tuulia haistelemassa ja tapaamassa ehk�p� seuraavan kissamme kasvattajaa, Orifame-emoa, Senja Hellett�, jonka mukanaan tuomista kauniista kissoista olisin voinut panna kaksi taskuun ja kolmannen olkalaukkuun, niin suloisia n�m� "feimit" olivat luonnossa - kuvia niist� olinkin jo n�hnyt.

Amerikan malli tuntui itselle ja omalle kissalle sopivalta. N�yttelyss� vallitsi mukava, rento tunnelma, tuomarit ottivat kissojen tarpeet huomioon - eiv�t esim. turhaan pitkitt�neet p�yd�ll� k�sittely�, kohtelivat nelijalkaisia muutenkin kunnioittavasti, puhuttelivat omistajaa, yleis��, olivat iloisia, yst�v�llisi�, viihdytt�vi�. Pitk� n�yttelyp�iv� kului nopeaan, kun tekemist� riitti ja rosetteja satoi - parhaimmillaan niit� saattoi ker�t� kahdeksan yhden p�iv�n aikana - tosin yhden niist� ollessa 1st time Tica -ruusuke, jonka kaikki saivat sijoituksesta riippumatta. :) Meille p�iv� toi kuusi rosettia, niiden m��r��m�n sijan voit lukea kotisivujen uutisista.

En voi kuin kiitt�� j�rjest�ji� t�m�n mainion j�rjest�n ja sen n�yttelyiden Suomeen tuomisesta. Kissat viihtyiv�t, ihmiset viihtyiv�t, n�yttelyss� oli pikantin kansainv�linen tunnelma ja suuria persoonallisuuksia tavattiin niin kissa-, kuin tuomaripuolellakin. You had to be there! ;D

Kiitokset my�s omalle uutteralle kissahandlerilleni, tytt�relleni Rosalle, jonka jouduin koirakoulun vuoksi j�tt�m��n aamun pariksi ekaksi tunniksi selviytym��n yksin ja joka koko pitk�n p�iv�n jaksoi pit�� meid�t kartalla siit�, miss� kulloinkin kissaamme kaivataan. Legendaariselle Heikki Siltalalle kiitokset rakkaan kissimissimme edustuskuvista (piti ihan mietti�, onko tuo meid�n kissammekaan - on se!). Kookoksen kuvan alle laitan linkin Heikin galleriaan, miehell� on kyky ottaa kuvia kissoista ja my�s niin mielett�mi�, herkki� tilannekuvia, ett� ne tuovat liikutuksen kyyneleet silmiin. Katsokaa vaikka t�t�.

Kookoksen ja Rosan kuvasi Heikki Siltala, http://www.heikkisiltala.com/

Ninjan veljellä todettiin Addisonin tauti. Tunnetilat ovat sekavat, mutta myös nopeita päätöksiä tehty. Mulle belgianpaimenkoirarotu on henkilökohtaisesti niin rakas, että virhegeenien tarkoituksellista tai edes tahatonta eteenpäinsiirtämistä en kontolleni halua. Siksi Ninjan ensi kevääksi suunniteltu pentue ei tule toteutumaan. Tällä hetkellä ei voimat riitä asian enempään päivittelyyn. Tietoa Addisonista löytää se, joka osaa hakukonetta käyttää.

Itku. Surku. Parku.
:(

 

Viikonloppu meni taas eläimellisissä merkeissä, kuinkas muuten. Lauantaina osallistuimme Eky-Belgien järjestämään luonnetestiin Minnan ja Ninjan kanssa. Lupe pääsi autoajelulle mukaan ja koska lähtö oli ex tempore (sain ovella ajatuksen, että otampa tuonkin sinne mukaan), oli pikkukoira syönyt aamupalaa ja kokemattomana automatkustajana se parka oksensi autoon mennen tullen.

Tuomareina testissä olivat Jorma Piiroinen ja Pirjo Ojala-Laine. Tuomarikaksikko, jolle vien koiran toisenkin kerran, niin tarkkaan osui heidän arvionsa Ninjasta yhteen oman mielipiteeni kanssa. -Itseasiassa tuomareista ensinmainittu olikin syy, miksi ko. testiin hakeuduin. Hän kun on jo useamman omistamani koiran luonnetta arvioinut ja saamani arviot ovat osuneet oikeaan. Lisäksi testitulokset ovat paremmin keskenään vertailukelpoisia, kun arvioijana on sama henkilö. Ninjan testipisteet osa-alueineen ovat kotisivuilta luettavissa.

Sunnuntaina olikin aikainen herätys, kun määränpää oli Haagan VPK-talo Helsingissä ja matka oli määrä taittaa julkisen liikenteen keinoin. 6:30 lähtö kotoa jätti aikaa kiireettömälle aamukaffen (Pepsi) ja croissantin nautiskelulle Cafe Pauligissa Helsingin rautatieasemalla. Paikallisjuna vei Huopalahteen, josta tuurilla ja tyttären puhelinohjauksella sompailin itseni perille ja olin vieläpä ajoissa! :)

Kissaliitolle ja sen koulutustoimikunnalle propsit erinomaisen informatiivisesta paketista kasvatusasiaa, joka toki sisälsi lukiobiologiaa (kertaus on opintojen äiti), mutta myös lievensi hieman koiraihmisen kulttuurishokkia ja maailmantuskaa, kun mieltä kalvaneita asioita pääsi tuulettamaan suvaitsevaisessa ilmapiirissä ja ihmisille, joilla oli kiperiinkin kysymyksiin vastaukset. Pitkäksihän se päivä venyi, mutta harmittanut ei, vaikka kotona olin iltakasilta ja vastassa oli kuumeinen nuorimies (siis tuo oma jälkeläinen, jota viikonlopun olivat hoitaneet vuoroin mummu, enot ja isosisko).

Tämä päivä ollaankin pikkupotilaan kanssa hengattu kotona vaan. Olen muun netissä nyhjäämisen ohessa hoitanut ulkomaankirjeenvaihtoa ja sen verran voin tässä jo paljastaa, että Ninjan keväälle suunnitteilla olevan pentueen isä ei ole suomalainen. ;) Lisää aiheesta jos ja toivottavasti kun *peukpeukpeuk* Ninjan terveystutkimustulokset ovat toivotunlaiset. Muutenhan nämä naimalupa-asiat alkavat hyväksytyn luonnetestin myötä olla kohdillaan.